Setomaan matkapäiväkirja löytyy tästä!

 

Setot

Setot (setukaiset) ovat Kaakkois-Virossa ja Venäjän puolella Setomaan seutuvilta kotoisin oleva itämerensuomalaisten ryhmä. Tarkkaa faktaa siitä, mistä ja milloin tämä joukko on näille leveyksille ponnahtanut, ei ole: ensimmäinen dokumentaatio setoista on 1800-luvulta, joskin kansa on hengaillut mestoilla kyllä todennäköisesti jopa satoja vuosia ennen sitä. Yleisimmän teorian mukaan setukaiset polveutuvat Viroon tulleesta itämerensuomalaisesta kansasta. Toinen, vähemmän yleinen teoria mieltää kansan virolaistuneiksi slaaveiksi. Kolmas väittää Võrumaalta tulleiden siirtolaisten jälkeläisiksi. Mene ja tiedä.

Missä

Setomaa on jaettu kahden valtion kesken ja sijaitsee molemmilla puolin Viron ja Venäjän rajaa. Vuoden 1920 Tarton rauhansopimus julisti koko Setomaan (kartassa vihreällä) kuuluvan Virolle. Neuvostoliiton aikoihin sosialististen neuvostotasavaltojen rajoja siirrettiin muutamia piiruja ja Setomaa jakautui kahtia. Tämä muodollinen rajapinta rysähti kertaheitolla konkreettiseksi Viron itsenäistyttyä 1991. Neuvostoaikaiset rajalinjat jäivät voimaan.

Populaatio

Arviot vaihtelevat 10 000 ja 20 000 välillä, joista leijonanosa asuu muualla kuin Setomaalla, jossa itsessään elää joitakin tuhansia. Huolimatta siitä, että kartalla Venäjän puolen Setomaa on valtava, asuu näistä tuhansista setukaisista sillä puolella vain parisataa. Valtaosa setukaisista on uskonnoltaan ortodokseja, toisin kuin Viron muu väki (jotka ovat enimmäkseen luterilaisia).

Kieli

Ensin hieman kattokäsitteitä: karkeasti jaettuna viron kielen voi jakaa pohjois- ja etelämurteisiin. Pohjois-Viron murteet ovat standardisoituneet viralliseksi kieleksi, kun taas etelämurteet jäivät aikojen saatossa hieman jalkoihin. Näistä etelämurteista võron ja seton kielet (tai võron-seton murre, riippuu katsantokannasta) ovat lähellä toisiaan. Võron kielen puhujia on arviolta 70 000, kun taas setoa puhuu noin 5000 henkeä.

Võro ja seto ovat lähellä toisiaan kielellisesti. Todella lähellä. Kyse on pienistä hiuksenhienoista eroista, joten useimmiten võron-seton kieli määritelläänkin yhdeksi kokonaisuudeksi – ei erillisiksi kieliksi. Setot määrittelevät kuitenkin kielensä omaksi erilliseksi kielekseen, ei osaksi võroa.

Alla esimerkki standardiviron (pohjoisviron), võron ja seton kielen eroista. (Lähde: Wikipedia)

Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä.

Viro: Kõik inimesed sünnivad vabadena ja võrdsetena oma väärikuselt ja õigustelt. Neile on antud mõistus ja südametunnistus ja nende suhtumist üksteisesse peab kandma vendluse vaim.

Võro: Kõik inemiseq sünnüseq avvo ja õiguisi poolõst ütesugumaidsis. Näile om annõt mudsu ja süämetunnistus ja nä piät ütstõõsõga vele muudu läbi käümä.

Seto: Kõik inemiseq sünnüseq avvo ja õiguisi poolõst ütesugumaidsist. Näile om annõt mudsu ja süämetun’stus ja nä piät ütstõõsõga vele muudu läbi kjauma.

Lauluperinne

Ei siitä minnekään pääse (eikä pidäkään): setoa pitää vahvana lauluperinne. Kun omaa kirjakieltä ei ole (toisin kuin võrolla), määrittää laulu setukaisidentiteettiä vahvasti. Runonlaulantaa löytyy aiheesta kuin aiheesta, esilaulaja kertoo ja kuoro toistaa. Vuonna 2009 leelo pääsi Unescon kulttuuriperintösuojelukohteeksi.

Asema

Setomaan Obinitsan kylä oli vuoden 2015 suomalais-ugrilainen kulttuuripääkaupunki. Tämä vuosi korostaa setoa, joten ainakin niiltä osin kansa on monien tapahtumien johdosta mediassa ja otsikoissa. Lönnrootsin tarkoituksena oli murtautua otsikoiden ja juhlahumun taakse(kin) ja tarkastella, mitä sieltä löytyy. Minkälainen asema setukaisilla ja Setomaalla on suhteessa Viron valtioon? Mitkä ovat kulttuurin säilymisen mahdollisuudet ja haasteet? Onko jäljellä nuoria, jotka taitavat setoa? Mikä meininki siellä on?